KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Hoitojärjestelmän rakentuminen » Jo uutena liian pieni

Jo uutena liian pieni

Edellinen
Seuraava
Jaa:

Parantola toimi ensimmäiset vuodet kuntien muodostaman yhdistyksen omistamana, kunnes Keski-Hämeen parantolan kuntainliitto perustettiin 1934. Potilaita pyrki parantolaan enemmän kuin potilaspaikkoja oli. Vuonna 1934 lääkintöhallitus, jonka tehtävänä oli valvoa maan terveysoloja ja johtaa sairaanhoitoa, antoi luvan nostaa paikkaluvun 180 potilaspaikkaan, mutta muutama lisäpaikka ei tilannetta korjannut.

Hoidon tarpeessa olevat potilaat, joista osa ei päässyt Pikonlinnaan saakka koskaan, odottivat jonossa kuukausia. Parantolapaikat olivat maksullisia. Hoitoon valittiin lähinnä sellaisia tapauksia, joille siitä uskottiin olevan hyöytä eli toivottomina pidettyjä tapauksia ei yleensä otettu hoitoon edes eristämismielessä.

Vuonna 1936 ryhdyttiin rakentamaan parantolaan uutta siipeä. Kun B-siipi valmistui vuonna 1937, potilaspaikkojen määrä lisääntyi 110 paikalla, joista 26 oli varattu lapsipotilaita varten. Uudet hoitopaikat täyttyivät heti, sillä parantolaan oli jatkuvasti runsaasti pyrkijöitä. Potilaspaikkoja oli nyt yhteensä 290 kappaletta.

Laajennustöiden valmistuttua odotusaika parantolaan huomattavasti lyhentyi. Etusija annettiin kiireellisten hoitotoimenpiteiden tarpeessa oleville, kodittomille ja ympäristöönsä nähden hyvin tartunnanvaarallisille pyrkijöille.

Potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli vuonna 1937 noin 275 päivää eli yhdeksän kuukautta. Potilasmäärän kasvaessa tarvittiin myös lisää hoitohenkilökuntaa, jolloin henkilökunnan määrä kasvoi 65 työntekijään, joista lääkäreitä oli kuusi.