KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Hoitojärjestelmän rakentuminen » Kangasalan männikkö ihastuttaa

Kangasalan männikkö ihastuttaa

Edellinen
Seuraava
Jaa:

Uusi toimikunta valittiin ajamaan asiaa. Toimikuntaan kuuluivat Tampereelta Kilpi ja Ahlman, Lempäälästä lääkäri Suoma af Hällström, kunnallislautakunnan esimies Viljo Aalto Messukylästä, muurari V. Lunden Kangasalta, maatalousteknikko Eetu Jussila Orivedeltä ja kunnallislautakunnan esimies Aug. Hyöki Luopioisista.

Toimikunta tilasi parantolan luonnospiirustukset muun muassa arkkitehti Eino Forsmanilta, joka oli suunnitellut muun muassa Helsingin tuberkuloosisairaalan, Sibelius-Akatemian R-talon ja Pohjanmaan museon museorakennuksen. Forsman esitteli ennen pitkää 160-paikkaisen parantolan luonnospiirustukset. Toimikunta jakoi potilaspaikat valmiiksi: Tampereelle 50 paikkaa ja 23 muuta kuntaa jakoivat loput 110 paikkaa.

Talven ja kevään aikana 1928 kolmihenkinen ryhmä – af Hällström, Ahlman ja Kilpi – kiersivät etsimässä Lempäälässä, Messukylässä, Kangasalla, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä paikkaa parantolalle. Alue päätettiin ostaa Kangasalta Pitkänahteen luota, kun asiantuntijat lääkintöhallituksen pääjohtaja Hannes Ryömä, arkkitehti Forsman ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen sihteeri lääketieteen lisensiaatti Severi Savonen olivat vakuuttuneita paikan edullisuudesta.

Parantolat rakennettiin maaseudulle ”terveelliseen” ympäristöön, jossa oli puhdasta ilmaa hengitettäväksi ja sopiva ala peltoa puutarhatuotteiden viljelyä varten.

Kangasalan männikkö koettiin erinomaiseksi parantolan paikaksi, sillä männikkökankaan ilmaa pidettiin erityisen terveellisenä hengittää. Se oli myös kaukana kaupungista ja siellä potilailla olisi tilaa liikkua. Maata ostettiin 31 hehtaaria 3500mk/ha ja 4 hehtaaria 9000mk/ha eli yhteishinta oli 144 500mk.