KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Hoitomuotoja kehitetään » Eduskunta säätelee vastustamistyötä

Eduskunta säätelee vastustamistyötä

Edellinen
Seuraava

1948 voimaan tulleessa tuberkuloosilaissa tuberkuloosin vastustamistyö määrättiin ensisijaisesti kunnille. Kuntien tai kuntainliittojen oli ylläpidettävä sekä keskusparantolaa että tuberkuloositoimistoa, joiden perustamiskustannuksiin kunnat saivat valtionapua 75 % ja kunnossapito- ja käyttökustannuksiin 50 %.

Tuberkuloositoimistot olivat taudin toteamispaikkoja, joissa suoritettiin joukkotarkastuksia. Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä kansalaisella oli velvollisuus tulla joukkotarkastukseen. Tuberkuloosia sairastavien oli noudatettava varomääräyksiä taudin leviämisen estämiseksi.

1949 voimaan tulleessa laissa määrättiin pakollisiksi calmette-rokotukset, tuberkuliinikokeet ja keuhkojen pienoisröntgentarkastukset. Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys oli perustanut maaseudulle 26 tuberkuloosipiiriä, joiden toiminta kattoi suurimman osan maan kuntia.

Tuberkuloosihuoltopiirin tehtävänä oli parantolasta kotiutettujen jälkihuolto ja uusien varhaisvaiheessa olevien tuberkuloositapausten löytäminen.

Jokaisessa piirissä kiersi kuvausauto tekemässä pienoisröntgenkuvauksia. Kuvaukset olivat tehokkain tuberkuloosityön muoto. Kuvat otettiin filmille, jota lääkäri tarkasteli tuberkuloosihuoltotoimistossa.

Calmette-rokotuksia tehtiin Keski-Hämeen tuberkuloositoimiston alaisena vuodesta 1951, jolloin rokotettuja oli 5675. Alkuun rokotusohjelman mukaan rokotettiin vastasyntyneitä, tartunnalta säästyneitä murrosikäisiä ja tuberkuloottisten perheiden lapsia, joilla ei ollut tartuntaa. Rokotus, jonka ottaminen oli aluksi vapaaehtoista, antoi immuniteetin tuberkuloosibakteeria vastaan.