KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi

Altistuskokeita ja omahoitoa

Astman yleisyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin havahduttiin niin Suomessa kuin muissakin maissa 1960-luvun loppupuolella, minkä jälkeen astman tutkiminen tuli vahvasti mukaan keuhkolääkärien työnkuvaan. Pikonlinnan keuhkoyksikössä käynnistyi ylilääkäri Antero Muittarin johdolla keuhkoastman ja muiden allergisten keuhkosairauksien tutkimuksen ja hoidon kehittäminen. Pikonlinnassa aloitettiin keuhkojen spesifiset altistuskokeet astman etiologian selvittämiseksi sekä myös keuhkojen epäspesifiset altistuskokeet keuhkoputkiston ärtyvyyden mittaamiseksi 1970-luvulla. Työperäisen astman, jonka merkittävänä kehittäjänä ja asiantuntija toimi keuhkoyksikön osastonylilääkäri Paula Hahtola, tutkiminen aloitettiin samoihin aikoihin. Astma oli 1980-luvun alussa ylivoimaisesti tavallisin diagnoosi keuhkosairauksien klinikalla Pikonlinnassa.

1960-luvulta alkaen oli astman lääkehoito alkanut kehittyä voimakkaasti. Pikonlinnassa käynnistettiin useita merkittäviä astman farmakologiaan (tieteenala, joka tutkii lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääkeaineisiin, sekä elimistön fysiologiaa ja biokemiaa siltä osin kuin se on olennaista lääkeaineiden vaikutuksen ymmärtämiselle) liittyviä tutkimushankkeita 1970-luvulla, minkä jälkeen astman hoitotulokset alkoivat parantua merkittävästi. Pikonlinnan keuhkoyksikkö oli näistä ajoista lähtien yksi valtakunnan merkittävistä astman lääkehoidon kehittäjäyksiköistä. Vuonna 1974 kehitettiin keuhkoputkiin hengitettävät eli inhaloitavat kortisonivalmisteet, jotka parantavat astmaan liittyvää tulehdusta.

Astmapotilaiden lisääntyvä määrä sekä ongelmat astmanhoidon toteutuksessa johtivat 1990-luvulla astman ohjatun omahoidon kehittämiseen. Kyseessä oli uusi hoitostrategia, jossa astmapotilas seuraa kotioloissaan puhallusmittarin avulla keuhkojensa toimintaa sekä oiretasoaan ja reagoi niissä esiintyviin muutoksiin muuttamalla oma-aloitteisesti astmalääkitystään annettujen tarkkojen ohjeiden mukaisesti välttäen akuutin sairaalahoidon, jonne potilas aiemmin joutui astman pahenemisen vuoksi. Pikonlinnan keuhkoyksikön johdolla käynnistettiin 1990-luvulla astman ohjatun omahoidon tutkimus, jonka suotuisat tulokset saavuttivat maailmanlaajuista huomiota ja toimivat edelleenkin useiden kansainvälisten ja suomalaisen astman käypä hoito-ohjeistuksen eräänä kulmakivenä. Astman tutkimus ja hoito muodostavat edelleenkin merkittävän osa-alueen nykyisen keuhkoyksikön toiminnassa.

Astmasta ja astmapotilaan ohjatusta omahoidosta Aarne Lahdensuon haastattelu 27.8.2008 (Pikonlinnassa 1981-2001, keuhkoklinikan ylilääkäri 1995-2001)