KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Suurin erillinen yksikkö » Keuhkosairauksien kenttä laajenee » Bronkoskopiaa keuhkosyövän diagnostiikassa

Bronkoskopiaa keuhkosyövän diagnostiikassa

Keuhkosyöpä on kaikkein vaikeimmin parannettavia syöpälajeja. Suomi on toisena maailman keuhkosyöpätilastoissa Iso-Britannian jälkeen. 80–90% keuhkosyöpätapauksista on jäljitettävissä tupakoinnin aiheuttamiksi.

Aiempina vuosikymmeninä keuhkosyövän tutkiminen ja hoito oli vaillinaista, minkä seurauksena saatettiin keuhkosyöpää erehtyä hoitamaan tuberkuloosina. 1950-luvulta alkaen havahduttiin etenkin miehillä esiintyvän keuhkosyövän yleisyyteen. Taustalla olivat etupäässä väestön tupakointitavat ja työssä tapahtunut altistuminen asbestille.

 

Keuhkoputkien tähystystä eli bronkoskopiaa oli käytetty aiemmin tuberkuloosin diagnostiikassa, mutta tutkimusta ryhdyttiin käyttämään myös keuhkosyövän diagnostiikassa. Pikonlinnassa bronkoskopiaa kehitti erityisesti keuhkosairauksien klinikan pitkäaikainen apulaisylilääkäri Pentti Antila, joka kuului Suomen bronkoskopiatoiminnan pioneereihin ja oli myös merkittävä uusien sukupolvien bronkoskopiakouluttaja.

Pikonlinnassa syöpätautien klinikan toiminnan aloittaminen myötävaikutti keuhkosyövän hoitojen kehittymiseen. Klinikoiden kesken oli hyvää yhteistoimintaa, mistä osoituksena on esimerkiksi intrabronkiaalisen sädehoidon kehittäminen. Intrabronkiaalisessa sädehoidossa säteilylähde sijoitetaan bronkoskoopin avulla keuhkoputkeen kasvaimen lähelle.