KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Suurin erillinen yksikkö » Syöpätaudeista kansantauteja » Sädehoitoyksiköstä syövänhoidon vastuualueeseen

Sa?dehoitoyksiko?sta? syo?va?nhoidon vastuualueeseen

Pohdittaessa, millaisia kehitysaskeleita syövänhoidossa on otettu, voi miettiä esimerkiksi rintasyöpää. Alussa syöpäpotilaalla ei ollut juurikaan elämisen mahdollisuuksia. Vanha hoito 1900-luvulla tarkoitti sitä, että rinta leikattiin pois. Potilas saattoi parantua, mutta huonommin tuloksin kuin 2000-luvulla, eikä elämisen laatu ollut samaa tasoa kuin ennen sairautta. 2000-luvun uuden säästävän leikkaushoidon myötä lopputulos on myös esteettisesti hyvä. Jotakin kehityksestä kertonee myös sädehoitoklinikan nimen muuttuminen syöpätautien klinikaksi 1991.

1970-luvulla sädehoitoyksikön aloittaessa Pikonlinnassa käytettävissä oli yksi vuodeosasto, kymmenisen työntekijää, muutama lääkäri, yksi ydinfyysikko ja yksi sädehoitolaite.  Toimintojen siirryttyä keskussairaalan yhteyteen syöpätautien klinikka toimii nykyään Radiuksessa. Vuonna 2011 syövänhoidon vastuualueella, jolla hoidettiin vuonna 2010 noin 7000 yksittäistä potilasta, henkilöstömäärä on 154. Sädehoitolaitteita on nykyään viisi kappaletta.

Potilasvaihdon ja keskimääräisten hoitoaikojen muutoksesta Antti Ojalan haastattelu 24.9.2008 (Pikonlinnassa 1976-2007)

"...kyllä se sillä lailla selvä muutos oli havaittavissa ihan jo tilastojen perusteella, että potilasvaihto kasvoi voimakkaasti ja keskimääräiset hoitoajat lyhenivät.

Että silloin alkuun kun mäkin 70-luvun puolivälissä tulin, niin vuodeosastolla suurin osa potilaista oli sädehoitopotilaita ja kun sädehoitojaksot oli useita viikkoja kerrallaan, niin monet potilaat oli siellä viikkoja, ja taas sitten sädehoidossakin siirryttiin yhä enemmän polikliiniseen hoitoon ja vuodeosaston työnkuva painottui yhä enemmän näiden syöpälääkehoitojen toteuttamiseen, jotka oli yleensä vain muutaman päivän mittaisia, niin että keskimääräinen hoitoaika, mä en nyt muista mitä se silloin 70-luvun puolivälissä oli, mutta jossain vaiheessa kuitenkin, myöhemmin, se oli reilua seitsemää vuorokautta, ja tällä hetkellä se taitaa olla 3-4 vuorokauden välillä. Ja kun tietysti petejä oli yhtä paljon ja ne oli suurin piirtein aina täynnä, niin silloin se niin kuin potilasvaihto vilkastui ja se toi sitten lisää kiirettä ja tempoa tähän vuodeosastotoimintaan, kun uusia potilaita tuli viikossa kaksinkertainen määrä ja myös ulos kirjoitettiin kaksinkertainen määrä. Että se oli tämmöinen hyvin näkyvä. Ja tietysti sillä lailla että vuodeosastopotilaiden, enemmän huonokuntoisia potilaita kuin alkuun silloin 70-luvulla kun täysin hyväkuntoiset, kävelevät sädehoitopotilaat saattoivat olla monta viikkoa osastolla ja eivät sinänsä siellä tarvinneet paljonkaan hoitajien apua."

Syöpätautien klinikasta Radiuksen tiloissa TAYS:ssa Meri-Sisko Vuoriston haastattelu 21.8.2008 (Pikonlinnassa 1988-2007, syöpätautien erikoislääkäri)

Erikoisalojen keskinäisen yhteistyön tärkeydestä Antti Ojalan haastattelu 24.9.2008 (Pikonlinnassa 1976-2007)

"Että kyllähän tämä oli semmoinen asia jota monet, mm. minä alusta lähtien oli kaikissa mahdollisissa tilanteissa puhunut sen puolesta, että tämä syöpätautien toiminta pitäisi olla täällä Kantatalon yhteydessä. Että musta vaikka Pikonlinna oli äärettömän hieno työympäristönä ja siellä oli monia hyviä puolia, niin kyllä noin lääketieteellisesti ajatellen syövän hoito on sen verran monimutkaista ja erityisesti niin paljon muita lääketieteen erityisaloja, yhteistyötä lääketieteen muiden erityisalojen kanssa tarvitsevaa, että kyllä se kärsi tästä etäisyydestä mikä oli täältä Pikonlinnaan."