KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Suurin erillinen yksikkö » Syöpätaudeista kansantauteja » Syöpäkuolleisuus ohittaa tuberkuloosikuolleisuuden

Syöpäkuolleisuus ohittaa tuberkuloosikuolleisuuden

Edellinen
Seuraava

1930-luvulla ryhdyttiin kiinnittämään huomiota syöpätauteihin, koska niihin sairastuvuus ja kuolleisuus nousivat. Syöpäkuolleisuus ohitti tuberkuloosikuolleisuuden Suomessa 1940-luvun lopussa. Vuonna 1952 perustettiin Suomen Syöpärekisteri, jonka jälkeen Suomen syöpäongelman suuruudesta alettiin saada tietoa. Vuonna 2010 WHO kertoi syövästä tulleen maailman yleisimmän kuolinsyyn.

Sadan vuoden kuluessa syövänhoitotulokset ovat muuttuneet radikaalisti. 1900-luvun alussa ani harva selvisi syövästä ja 1950-luvulla viisivuotislukujen mukaan vain 20 % selvisi syövästä. Vuonna 2007 Suomen syöpähoitotulokset ovat olleet Euroopan huippua – Suomi on kuulunut kolmeen Euroopan johtavaan maahan. Viiden vuoden kohdalla naisista 65 % ja miehistä yli 50 % on ollut elossa.

Painopistealueet ovat kehittyneet seuraavasti. Syöväntorjuntakomitean mietinnössä vuonna 1954 mainittiin valistus, keskussairaalat/sädehoitoyksiköt ja koulutus. 1975 valmistuneessa syöpätautien torjuntatyön yleissuunnitelmassa oli lueteltu varhaisdiagnostiikka, seulontatyön vakiintuminen, lievittävä hoito ja hoito (päätös ja toteutus) eri erikoisalojen yhteistyönä. Vuonna 1993 syövänhoidon kehittämisohjelmassa painotettiin hoitojärjestelmän kehittämistä (alueelliset hoitojärjestelmät), hoito-ohjemia ja laadunvalvontaa.

Syöväntorjuntatyön tavoitteet Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueella vuosina 1996-2000 olivat seulontatyön lisääminen, alueellisten hoitojärjestelmien jatkuva kehittäminen, tautikohtaisten hoito-ohjelmien kehittäminen ja käyttöönotto, erityisdiagnostiikan kehittäminen, hoidon voimavarojen ylläpito ja hoidon kehittäminen, alueellinen syövänhoidon rekisteri ja syöpätutkimuksen kehittäminen.

Syöpä on sairaus, joka johtuu kehon muuntuneiden solujen hallitsemattomasta jakaantumisesta ja leviämisestä muihin kudoksiin. Syöpäsolukon kontrolloimaton kasvu johtaa isännän (potilaan) tuhoon ilman hoitoa. Primäärihoito on oleellista, sillä useimpiin uusiutuneisiin tai levinneisiin syöpiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Leikkaus poistaa kasvaimen, mutta sädehoito ja syövän lääkehoito tuhoavat paremmin syöpäsoluja.