KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi

Reumataudit mittava ongelma

Reumasairauksien selvittäminen Suomessa alkoi 1930-luvulla professori Östen Holstin johdolla. Todettiin, että kysymyksessä on mittava ongelma. Tuolloin oli saatu kultahoidolla  ensimmäisiä lupaavia nivelreuman hoitotuloksia. Suomen Lääkäriliitto otti kantaa reumakysymykseen vuonna 1935 ja esitti, että  suuriin keskussairaaloihin myöhemmin perustettaisiin reumaosasto. Ylimenovaiheessa katsottiin  tarpeelliseksi ehdottaa  itsenäisen valtakunnallisen reumasairaalan perustamista. Reumasäätiön sairaala Heinolassa  aloittikin toimintansa sotien jälkeen.

Pikonlinnan sairaalaan perustettiin reumatautien vuodeosasto ja poliklinikka 1977. Reumaosasto ja poliklinikka kuuluivat hallinnollisesti Sisätautien klinikkaan. Reumatologian lääketieteellinen vastuu kuului apulaisylilääkäriksi valitulle Anni Vilppulalle. Osastonlääkäriksi valittiin Urpo Yli-Kerttula ja osastonhoitajaksi Airi Lappalainen.  Ylihoitajana toimi Pirkko Valkama. Reumayksikön myötä käynnistettiin toimintaterapia, ja fysioterapiaa  tehostettiin merkittävästi. Ensimmäiseksi apulaislääkäriksi eli reumatologiaan erikoistuvaksi lääkäriksi valittiin vuonna 1979 Olavi Kauranen. Samalla voitiin lisätä poliklinikkatoimintaa. Pikonlinnan leikkaussalissa  aloitettiin  reumaleikkaukset.  Hannu Pätiälä  toimi ensimmäisenä ortopedinä.

Uusien toimintojen aloittamisesta Urpo Yli-Kerttulan haastattelu 17.9.2008 (Pikonlinnassa 1966-2006)