KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Suurin erillinen yksikkö » Kirurgia Pikonlinnassa » Keuhkoleikkauksia parantolassa

Keuhkoleikkauksia parantolassa

Keuhkolääkärit tekivät jo 1930 – 1940 -luvuilla pieniä toimenpiteitä, joita olivat märkäpesäkkeiden kanavointi ja keuhkojen ilmarintahoito eli typetys. 1940-luvun loppuun saakka ilmarintahoito oli käytetyin erikoistoimenpide keuhkotaudin hoidossa. Keuhkopussiin pistettiin pitkä neula, ja sinne päästettiin ilmaa. Näin saatiin sairas keuhko vetäytymään kokoon ja "lepäämään".

Helsingissä rintaelinkirurgian koulutuksen saaneita lääkäreitä alkoi 1950-luvulla toimia konsultoivina kirurgeina useimmissa keuhkoparantoloissa, joissa he tekivät potilaille keuhkoleikkauksia. Tavallisimmat leikkaukset olivat torakoplastiat, joilla saatiin parempi hoitotulos kuin ilmarintahoidolla, keuhkolohkon tai koko keuhkon poistot ja märkäpesäkkeiden saneeraukset avoleikkauksena.

 

Keski-Hämeen parantolassa konsultoivana kirurgina vuosina 1953 -1963 kävi Turusta apulaisylilääkäri, myöhemmin kirurgian professori, Sauli Viikari. Hän oli toiminut Varsinais-Suomen parantolan kirurgina vuodesta 1953. Siellä keuhkotuberkuloosiin erikoistumassa tuolloin oli Pentti Antila, jonka Viikari oli opettanut avustamaan keuhkoleikkauksissa. Vuonna 1955 Antila tuli Keski-Hämeen parantolaan osastonlääkäriksi ja sen myötä jälleen Viikarin leikkauksissa assistentiksi. Vuonna 1955 Pikonlinnaan valmistui ajanmukainen leikkaussali.

Turussa oli 1960-luvun alussa rintaelinkirurgiaan erikoistumassa Ville Autio. Hänestä tuli vuonna 1963 Viikarin jälkeen Keski-Hämeen parantolan konsultoiva ja leikkaava kirurgi. Pian tämän jälkeen Ville Autio valittiin uuden Tampereen keskussairaalan I kirurgian osastoryhmän ylilääkäriksi, missä tehtävässä hän aloitti vuonna 1964. Turusta Autio toi Tampereelle mukanaan rintaelinkirurgian erikoislääkäri Hannu Markkulan, jonka vastuulle Pikonlinnan konsultaatiot tulivat.