KaupungistuminenTuberkuloosin aikakausi Avohoidon aikakausiOmahoidon aikakausiKotihoidon aikakausi
Suurin erillinen yksikkö » Saneerausta ja uudisrakentamista

Saneerausta, uudisrakentamista ja uusia tuulia

Edellinen
Seuraava

Omistajan vaihtuminen aiheutti Pikonlinnassa muutoksia, joiden seurauksena muun muassa laitoksen omavarainen luonne muuttui. Sikala lakkautettiin 1969 ja kasvihuoneet poistettiin 1978. Aiemmin yksityisellä puutarhurilla vuokralla olleet avomaaviljelykset tarvittiin 1968 uudisrakennusta varten.

Keskusparantolasta vapautuvien tilojen käyttöä suunnittelemaan asetettiin lääkäreistä koostunut toimikunta johdossaan ylilääkäri Eino Linko. Toimikunnan selvitysten mukaan liittohallitus esitti keskussairaalan laajentamista 320 sairaansijalla, jotka koostuivat muun muassa sädehoito-osastosta (32 sairaansijaa), sisätautien osastosta (32 sairaansijaa) ja seitsemästä keuhkosairauksien osastosta (224 sairaansijaa).

Sädehoitolaitoksen rakennustyöt aloitettiin 31.10.1968. Laitoksen pääsuunnittelija oli Veijo Martikainen. Kuntainliiton rakennustoiminta keskittyi 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa Pikonlinnan sairaalan peruskorjaukseen, jonka tavoitteena oli saattaa tilat ajan vaatimuksia vastaaviksi.

Kunnostus- ja korjaustyöt kestivät monta vuotta, koska sairaalaa ei voitu tyhjentää kokonaan kunnostuksen ajaksi. Peruskorjausohjelman pääsuunnittelija oli arkkitehti Antti Tähtinen.

Ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1971. A- ja B-siivet eli vuodeosastot 1973 ja C-siiven muutostyöt 1976. C-siipeen rakennettiin esimerksi laboratorio ja keskuskeittiö. Vanhasta parantolarakennuksesta säilytettiin vain ulkoseinät, välipohjat, lämpöjohdot ja suurin osa väliseinistä. Parantolalle ominaisista suurista parvekkeista eli halleista muodostettiin huonetiloja.

Sairaudet ja hoitojen luonne olivat muuttuneet. Pikonlinna oli suurin TAYKS:n kantasairaalasta erillään toimiva yksikkö.