Valtion sairaala-aika 1890–1955
Valtion sairaala-aika 1890–1955
Pitkäniemen ylilääkäri vastasi Pitkäniemen keskuslaitoksen toiminnasta. Pitkäniemessä toimineet ylilääkärit ja johtajat on esitelty Pitkäniemen johtajat -sivulla. Apulaisylilääkärin tehtävänä oli avustaa ylilääkäriä ja vastata oman osastonsa toiminnasta. Alilääkärit toimivat heille määrätyllä osastolla ja vastasivat myös hoitohenkilökunnan sairaanhoidosta.
Hoitohenkilökunta, hoitajat ja hoitajattaret, tekivät käytännön hoitotyötä; huolehtivat järjestyksestä ja siisteydestä osastoilla. Pätevyysvaatimuksena hoitohenkilökunnalla oli halu ja taipumus mielisairaiden hoitoon. Hoitajien fyysisiä ominaisuuksia, suurta kokoa ja vahvuutta, arvostettiin fyysisesti raskaassa työssä. Ammattinimikkeeltään vanhimmat hoitajattaret olivat sairaanhoitajakurssin tai kansakoulun käyneitä. Hoitohenkilökuntaa johti ylihoitajatar ja vuoteen 1929 asti ylihoitaja. Pitkäniemen ylihoitajat ovat lueteltu Pitkäniemen ylihoitajat -sivulla.
Mieshoitajien työasuun kuului kaksirivinen puvuntakki ja koppalakki vuonna 1911.
Kuva: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.
Pitkäniemen keskuslaitoksessa henkilökunnan työvaatetus oli yhtenäinen. Työvaatteet ommeltiin keskuslaitoksen ompelimossa tai räätälillä, mutta hoitajattaret saattoivat periä työpaikkaan tullessaan edeltäjien vaatetuksen. Hoitajattarilla oli pitkät mekot valkoisineen esiliinoineen ja myssyineen. Mieshoitajilla oli virkapukuna kaksirivinen napitettu virkatakki, suorat housut ja koppalakki.
Hoitajattaret viettämässä 1900-luvun alussa vapaa-aikaa pianosoiton parissa vuonna 1911.
Kuva: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.
Pitkäniemen keskuslaitos oli ikään kuin pienoisyhteiskunta, sillä alueella oli oma puutarha, maatila, keittiö, ompelimo ja puuverstas. Palvelushenkilökuntaan kuului vuoteen 1918 saakka esimerkiksi lämmittäjä, suutari, pesijä, maalari, vouti ja lukkari. Pitkäniemen keskuslaitoksen taloudenhoitaja vastasi talouspuolesta ja keskuslaitoksen palvelusväen johtamisesta.
Yleisen tavan mukaan henkilöstö asui Pitkäniemessä. Hoitohenkilökunta asui omissa huoneissaan samassa rakennuksessa potilaiden kanssa ja lääkäreiden asuinhuoneita oli esimerkiksi Hallintola-rakennuksessa. Palvelushenkilökunta asuivat työpaikkansa yhteyteen rakennetussa huoneessa, esimerkiksi pesula-rakennuksessa oli erillinen huone pesijättärille. Elämä oli yhteisöllistä ja tiivistä keskuslaitoksessa, jossa solmittiin elinikäisiä ystävyyssuhteita tai perustettiin perheitä. Alueella asui myös henkilökunnan lapsia.
Kerran kuukaudessa Pitkäniemen mielisairaalan henkilökunta järjesti tanssiaiset työn vastapainoksi. Hoitohenkilökunta perusti vuonna 1916 Toveriseuran, joka järjesti vapaa-ajan toimintaa kuten näytelmiä, hengellisiä iltamia ja konsertteja.
Copyright (C) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri 2019
