Valtion sairaala-aika 1890–1955
Valtion sairaala-aika 1890–1955
Ensimmäinen maailmansota, pula elintarvikkeista ja hintojen yleinen nousu varjostivat 1910-luvun loppua. Osa Pitkäniemen keskuslaitoksen henkilökunnasta järjestäytyi ammatillisesti vuonna 1917 ja perustettiin Pitkäniemen henkilökunnan osasto. Sen päämääränä oli saada henkilökunnalle kahdeksantuntinen työpäivä ja palkankorotus. Suomessa puhkesi yleislakko tammikuussa 1918, joten Pitkäniemen Palveluskunnan osaston lakkokomitea määräsi tehtäväksi vain välttämättömät työt.
Yhteiskunnalliset levottomuudet johtivat Suomessa sisällissotaan keväällä 1918. Pitkäniemen mielisairaalan lipputangossa liehui kevään punainen risti -lippu merkkinä siitä, että Pitkäniemi oli sotasairaala. Toimintaa varten saatiin tarvikkeita Punaisen Ristin Tampereen osastolta. Sotasairaalassa hoidettiin 38 loukkaantunutta potilasta, joista suurin osa oli valkoisia. Sodasta ja sotasairaalasta huolimatta arki jatkui mielisairaalassa tavalliseen tapaan. Sairaala-alueella oli myös vartiossa punakaartilaisia ja sodan lopussa valkoisia.
Punaiset suorittivat sodan aikana sairaalassa aseiden etsintää ja he saivat haltuunsa henkilökunnan sekä ylilääkärin ampuma-aseita. Kahteen eri otteeseen Pitkäniemen keskuslaitoksesta takavarikoitiin ruoka-aineita esimerkiksi sokeria, jauhoja ja ryynejä. Yleisestä ruokapulasta huolimatta mielisairaalan omavaraisuus takasi ruuan riittävyyden mielisairaalassa sodan aikana.
Hevosia käytettiin maatilan töiden lisäksi ruoka-annosten kuljettamiseen sairaalassa. Ajuri on ajovalmiudessa hallintolan edessä 1910 -luvulla.
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Pitkäniemen sairaalan järjestäytyneet työntekijät vaativat helmikuun alussa 1918 joka neljännen päivän vapaasta osastoon kuuluville ja se hyväksyttiin puolen tunnin mittaisen kokouksen aikana. Myöhemmin lyhennetty työaika laajennettiin koskemaan koko sairaalan henkilökuntaa. Sodan päättyessä työaika ja vapaat palautettiin takaisin sisällissotaa edeltävälle ajalle.
Sisällissodan puhjetessa ylilääkäri Ernst Therman kirjoitti irtolehtipaperille muistiin kevään 1918 tapahtumia Pitkäniemen keskuslaitoksessa. Päiväkirjamaisesta tekstistä käy ilmi osastojen muuttunut ruokajärjestys ja huhtikuussa tapahtunut koko laitoksen henkilökunnan irtisanominen. Kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Duodecim -lehdessä 12/1975: Kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.I. – 7.V.1918.
Copyright (C) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri 2019
