Kuntainliiton aika 1955–1990
Kaiku -yhdistys perustettiin vuonna 1970 potilaiden harrastuksien lisäämiseksi ja yhteisten asioiden edistämiseksi sairaalassa. Perustajajäseniin kuuluivat ylihoitaja Leena Kivimäki ja askartelunohjaaja Heimo Hunnakko sekä potilaita ja henkilökunnan edustajia. Jäsenistössä oli potilaita sekä entisiä potilaita. Yhdistyksen toiminta oli monipuolista virkistystoimintaa: juhlia, retkiä, teatterikäyntejä, tansseja ja kokouksia. Sairaalan kaikki harrastuspiirit siirtyivät yhdistyksen kerhoiksi, joita olivat piirustus-, musiikki-, näytelmäkerho, raamattupiiri, liikuntakerho, keskustelupiiri ja yhteislaulutilaisuudet. Kaiku -yhdistyksen tapahtumia järjesti vuorotellen eri osastot.
”Niin sateinen ja tuulinen on tie
ja kaikutalolle se vie.
Tässä yksin astelen
ja itseni mä kastelen.” (Kikka -lehti, 1987)
Kaiku -kerho sai Liittohallitukselta sairaalan entisestä henkilökunnan asuinrakennuksesta uudet toimitilat vuonna 1980. Rakennusta kutsuttiin Kaikutaloksi. Siellä järjestettiin monipuolista toimintaa sekä uutena toimintamuotoina aloittivat talossa musiikki- ja kuvataideterapia, kotitalous- ja kynäilykerhot. Talolla järjestettiin iltaryhmiä, esitelmiä, yhteislaulua ja taidenäyttelyitä. Kaiku -talon toiminta loppui 1990-luvun alussa.
”Valkoinen lumi on kaunis
sinun silmissäsi
kun sinä juokset laulaa tuuli sinua
sinua minä rakastan yhä
kauneutesi on kuin kukka” (Kevät Kikka, 1989)
Potilaiden toimittaman Kikka-lehden ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa 1974. Omakustannelehdessä julkaistiin potilaiden kirjoittamia runoja, lyhyitä tarinoita ja muita luovan kirjoittamisen tekstejä. Lehden kuvituksena oli potilaiden piirroksia. Potilaslehtiä toimitettiin myös muissa mielisairaaloissa ja lehteä lähetettiin toisiin psykiatrisiin sairaaloihin.
Kikka-lehdessä esiteltiin 1970-luvulla sairaalan toimintaa ja henkilökunnan työtehtäviä, tietovisoja ja potilasyhdistyksen toimintasuunnitelmia. Lehti ilmestyi kolme – neljä kertaa vuodessa. Lehti julkaisi 1980-luvun loppupuolella kynäilypiirin tekstejä, joissa käsiteltiin ihmiselämää rakastumisesta kuolemaan sekä sairauksien kanssa elämistä tai Pitkäniemessä olemista. Viimeinen Kikka -lehti ilmestyi 1996.
Depressio
Minua vaivaa ahdistus
joka nielee kaiken
ja hävittää
tieltään rakkauden.
Minua vaivaa ahdistus
kun en tiedä
ja tiedän liikaa
elämästä ja kuolemasta.
Minua vaivaa ahdistus
sillä menneisyys
tulevaisuus
ja nykyisyys
ovat yhtä.
MK
(Kevät Kikka, 1990)