Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto

Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto

Pitkäniemen sairaalan kartta

Pitkäniemen sairaalan rakennukset ovat merkitty kartaan numeroilla. Kartta: Tays viestintäpalvelut.

Rakennukset

1. Hallintola ja kirkko

2. Rakennus 2 (epäsymmetrinen paviljonki II)

3. Rakennus 3 (epäsymmetrinen paviljonki III)

4. Rakennus 4 (epäsymmetrinen paviljonki IV)

5. Rakennus 5 (epäsymmetrinen paviljonki V)

6. Rakennus 6 (epäsymmetrinen paviljonki VI)

7. Rakennus 7 (epäsymmetrinen paviljonki VII)

8. Rakennus 8 (symmetrinen paviljonki VIII)

9. Rakennus 9 (symmetrinen paviljonki IX)

10. Rakennus 10 (symmetrinen paviljonki X)

12. Rakennus 12 (pesulapaviljonki XII)

13. Rakennus 13 (keittiöpaviljonki XIII)

14. Rakennus 14 (asyylipaviljonki XIV) 

15. Rakennus 15 (asyylipaviljonki XV)

16. Ravintokeskus ja keskusvarasto

17. Rakennus 17 (symmetrinen paviljonki XI)

24. Rantasauna Poutala

26. Kasvihuone

27. Linna (rakennus XXVII)

70, 71, 72. Kehitysvammahuollon rakennukset

Pitkäniemen historiallinen kylätontti

Pitkäniemen historiallisen kylätontin karttaote.

Pitkäniemen historiallinen kylätontti sijainnut Hallintola-rakennuksen kohdalla. Kylätontti on merkitty karttaan sinisellä.
Karttaote: Vadim Adel, 2018, Pirkanmaan maakuntamuseo. Pohjakartta: Maanmittauslaitos.

Pitkäniemen alueella on ollut asutusta jo yli 5000 vuotta sitten. Sairaalan puiston arkeologisilta kaivauksilta löytyi esihistoriallisia kampakeramiikan paloja, nuolenkatkelmia ja mahdollisia jääneitä tulisijoista. Niemenkärjessä 1500-luvulla oli Pitkäniemen kylä, jossa oli neljä tilaa. Historiallisen kylätontin paikka on ollut nykyisen keskusaukion alueella ja myöhemmin alueella on ollut sotilasvirkatalo.

Sairaala rakennetaan

Pitkäniemen sairaalan kartta 1900-luvun alusta.

Karttaan on merkitty suunnitelma laiturilta lähtevistä rautatiekiskoista, joita pitkin kuljetettiin raskaita kuormia.
Kartta: Taysin tekninen asiakirjahallinnan arkisto.

Pitkäniemen sairaala rakennettiin 1800-luvun lopussa sotilasvirkatalon maille niemen kärkeen. Alueelle nousi 29 Magnus Schjerfbeckin suunnittelemaa sairaalarakennusta, jotka ovat nykyään suojeltuja asemakaavalla. Psykiatrisen sairaalan toiminta oli pitkälle 1900-luvun puoliväliin saakka omavarainen ja rakennusten lämmittämiseen tarvittiin puuta, jota saatiin sairaalan omasta metsästä. Halkoja ja muita raskaita kuormia tuotiin sairaalaan vesistöä pitkin laivalla. Sairaalan laiturilta johti pienrautatiekiskot ja niitä pitkin kuljetettiin raskaita kuormia ja puuhalkoja rakennuksiin.

Pitkäniemen sairaalan metsätalouskartta 1900-luvun alusta.

Pitkäniemen sairaalan 1900-luvun alussa omistuksessa olleet metsäalueet.
Kartta: Taysin tekninen asiakirjahallinnan arkisto.

Lääkärintalot

Pitkäniemen sairaalan asemapiirros 1900-luvun lopusta.

Pitkäniemen sairaalan lääkäreiden asuinrakennukset sijaitsivat etäällä sairaalan pihapiiristä. Kartta on 1990-luvulta.
Kartta: Taysin tekninen asiakirjahallinnan arkisto.

Henkilökunta ja heidän perheensä asuivat sairaalan alueella, aluksi osastojen tai työpisteiden yhteydessä olevissa asuinhuoneissa. Sairaalarakennukset kävivät ahtaiksi, kun henkilökunnan ja potilaiden määrä kasvoi. Pitkäniemen ulkopuolelle rakennettiin 1900-luvun puolivälissä lääkärintalot Pitkäniemen sairaalan henkilökunnalle. Kuntainliiton aika oli vilkasta rakentamisen ja remontoimisen aikaa, jolloin alueelle nousi moderneja sairaalarakennuksia.

Sairaalan puisto

Pitkäniemen sairaalan puisto on perustettu neljä vuotta sairaalan avaamisen jälkeen. Puiston oli pitkään hoitamattomana kuntainliiton aikana, mutta 2000-luvulla puistoa sekä muita viheralueita on kehitetty sekä kunnostettu. Rantaa pitkin kiertää Mielipolku, jonka varrella on mielenterveyteen liittyviä rasteja. Puistona oleva Pitkäniemen sairaalan hautausmaa oli käytössä vuoteen 1964 asti.