Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto

Hallintola ja kirkko

Hallintola

Hallintola on merkitty karttaan numerolla 1.

 

 

Pitkäniemen sairaalan Hallintola-rakennuksesta julkaistiin postikortti 1900-luvun alussa. Postikortti: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.
Magnus Schjerfbeckin piirtämä julkisivun parveke on purettu pois. Rakennuspiirustus: Kansallisarkisto, Helsinki.
Hallintola-rakennuksen alkuperäinen portaikko toimii katseenvangitsijana sisääntuloaulassa. Valkoiset puutuolit kuuluvat alkuperäiseen sisustukseen. Kuva: Saana Säilynoja 2018, Vapriikin kuva-arkisto.
Puurakenteinen katos on purettu pois hallintola-rakennuksen päädystä. Kuva: Kerttu Nuoliala 1967, Tays teknisen asiakirjahallinnon arkisto.
Hallintola-rakennuksen eli paviljonki 1:n julkisivu on pysynyt lähes muuttumattomana yli 120 vuotta. Valokuva on talvelta 1983. Kuva: Taysin hallinnon kirjaamon valokuva-arkisto.
Pitkäniemen sairaalan kirkko 1900-luvun alusta, jolloin alttaritauluna oli ylihoitaja Agnes von Pfalerin maalaama Ristin juurella. Postikortti: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.
Pitkäniemen sairaalan kirkon vanha alttaritaulu, jonka taiteilija on ylihoitajatar Agnes von Pfaler. Kuva: Saana Säilynoja 2018, Vapriikin kuva-arkisto.
Pitkäniemen sairaalan kirkko keväällä 2018. Kuva: Saana Säilynoja 2018, Vapriikin kuva-arkisto.
Hallintolan kirkko- ja juhlasalisiivessä on kaarevat lasi-ikkunat ja päätykolmiot. Kuva: Heimo Siivonen 2001, Pitkäniemen sairaalan valokuva-arkisto.
Hallintola-rakennuksen kupolista on muodostunut Pitkäniemen sairaalan symboli. Kuva: Harri Hurske 2015, Tays viestintäpalvelut.

Sairaalan symboli

Keskeisellä paikalla oleva Hallintola-rakennus on Pitkäniemen sairaalan maamerkki. Vaaleaksi rapatussa rakennuksessa on uusrenessanssityylinen 1800-luvun kirkkotapuleita muistuttava torni, josta on muodostunut sairaalan symboli. Julkisivua koristavat maltillisesti pilasterit ja palkistot.

Hallintolan eteistilaa hallitsee art deco-tyylinen portaikko, jossa on sähkönsininen koristetaottu rautakaide. Portaiden päädyssä on koristeelliset valaisimet. Rakennus saneerattiin 1970-luvun alussa, jolloin rakennusten 1 ja 3 välisen yhdyskäytävän yhteyteen rakennettiin arkisto- ja kirjastolisärakennus. Rakennuksessa on yhä hallinto- ja toimistotilat sekä juhlasali ja kirkko. Kirkossa pidetään säännöllisesti jumalanpalveluksia.

Kirkko

Osmo Rauhalan Toivo -alttaritaulu.

Kirkon nykyinen Toivo -alttaritaulu (öljy, 1998) on nokialaisen taiteilija Osmo Rauhalan maalaama.
Kuva: Saana Säilynoja 2018, Vapriikin kuva-arkisto.

Hallintolan kirkko vihittiin käyttöön 27.10.1901. Kirkkoa korjattiin ensimmäisen kerran sodan jälkeen vuonna 1946. Yli sadan vuoden aikana sisutus on pysynyt lähes samanlaisena, mutta suurin muutos tapahtui vuonna 1998, jolloin vaihdettiin alttaritaulu ja uudistettiin kirkkotekstiilit. Piispa Juha Pihkala vihki elokuussa 1998 Toivo -alttaritaulun, jonka on maalannut taiteilija Osmo Rauhala. Aikaisempi alttaritaulu on ylihoitaja Agnes von Pfalerin Ristin juurella-taideteos, joka on siirretty kirkon sivuseinälle.

Kristuspuu -lasityö

Kristuspuu -lasityö valmistui vuonna 1999.
Kuva: Tarja Tammentie-Sarén, Tays, 2019.

Kirkon ikkunaseinässä olevan Kristuspuu-lasityön on suunnitellut sairaalan potilaana ollut nuori mies. Lyijylasityö valmistettiin sairaalassa ja työn ohjaajana toimi kuvataideterapeutti Annikki Lahtinen. Lasityön keskeisenä aiheena on sinisävyinen toivo, jota kohti ojentuvat Kristuspuun oksat. Lasityö on valmistettu 2000 osasta ja se valmistui vuonna 1999.

Tiesitkö että...

Hallintola on rakennettu 1896–99.

Rakennuksen arkkitehti on Magnus Schjerfbeck.

Hallintola-rakennus rakennettiin lääkäreiden vastaanotto- ja työtilaksi. Toisessa kerroksessa olivat alilääkäreiden, apulaislääkäreiden ja taloudenhoitajien asunnot sekä eteläsiivessä kirkkosali.