Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto

Pitkäniemen puiston kivikautinen asuinpaikka

Esihistoriallinen asuinpaikka

Pitkäniemessä on ollut asutusta jo kivikaudella yli 5000 vuotta sitten. Kampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee niemen kärjen lounaiskulmassa tasaisella maalla lähellä nykyistä rakennusta 10. Muinaisjäännös on osittain puutarhan alueella. Kivikaudella Pyhäjärven vedenpinta oli pari metriä korkeammalla kuin nykyään, joten asuinpaikka sijaitsi melkein veden rajassa. Kampakeraamisella ajalla Pitkäniemen kärjessä asuneet ihmiset keräsivät metsän antimia, kalastivat ja metsästivät eläimiä ruuaksi. Koko saaliseläin hyödynnettiin vaatteiksi ja työvälineiksi, esimerkiksi eläimen luista tehtiin kalastuskoukkuja.

Kaivauskuopasta löytyi hiiltynyttä maata ja kvartsi-iskoksia. Kivikauden ihmiset ovat pitäneet tulisijaa ja muokanneet kivestä tarvekaluja.
Kuva: Jouko Pukkila, 2001, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Arkeologiset kaivaukset Pitkäniemessä

Kivikautinen asuinpaikka löytyi Liukuslahden ja Pitkäniemen arkeologisessa osainventoinnissa 2000, jonka jälkeen Pirkanmaan maakuntamuseo teki vuonna 2001 yhteistyössä Pitkäniemen sairaalan, Nokian ja Tampereen työväenopistojen kanssa sairaalan alueella arkeologisen kaivauksen. Kaivauksessa löytyi asuinpaikka ja useita mahdollisia tulisijoja, sillä kaivausalueelta löytyi muutamista kohteista hiilijäänteitä. Kaivauksissa löytyi saviastioiden esimerkiksi paloja, palanutta luuta, piinuolenkärki ja kvartsi-iskoksia. Kivi-iskokset ovat kiven työstämisestä esineeksi syntynyttä ylimäärästä ainesta. Löydöt ovat luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin.

Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön palveluikkunassa esitellään Pitkäniemen kivikauden asuinpaikka.