Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto

Pitkäniemen puisto ja kasvihuoneet

Pitkäniemen sairaalan puisto

Valtion mielisairaaloiden sopivaa sijaintipaikkaa valitessa 1800-luvun lopussa eräs kriteereistä oli luonnonkaunis alue. Luonnolla ja raittiilla ilmalla katsottiin olevan potilaisiin tervehdyttävä sekä voimistava vaikutus. Pitkäniemen keskuslaitoksen perustamisesta lähtien ensimmäinen ylilääkäri ja oppinut botanisti Emil Hougberg korosti, että puutarhan istuttamiseen tuli ryhtyä heti sairaalan rakennustöiden päätyttyä.

Ylilääkärit toivat kasveja puistoon

Pitkäniemen sairaalan keskusaukiota koristivat 1930-luvulla palmut.
Kuva: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.

Pitkäniemen sairaalan puisto perustettiin vuonna 1906. Valtionrautateiden ylipuutarhuri Willy Nykopin teki puiston suunnitelmat. Perustamistyöt jatkuivat vuoteen 1914 asti ja ylilääkäri Hougberg toi puistoon harvinaisia lajeja, kuten pirkkalankoivun. Puutarhaan istutettiin noin 500 kasvilajia, joita tuotiin eri puolilta Suomea sekä Venäjältä ja Pohjoismaista asti. Pitkäniemen ylilääkäri Ilmari Kalvan aikana puistosta ei saanut kaataa yhtäkään puuta ilman hänen lupaansa.

Määrärahojen puutteessa puisto rapistui vähitellen ja sairaalan kuntainliiton omistuksen aikana puisto oli melko huonossa kunnossa. Pitkäniemen sairaalan siirtyessä Taysin omistukseen puistoa on kunnostettu vuodesta 1995 lähtien. Uusia puita on istutettu yli 700 kappaletta ja rantaa kiertää Mielipolku.

Puiston lajistoa

Pirkkalakoivu talvisena päivänä vuonna 2019. Kuva: Tarja Tammentie-Sarén, Tays.

Puisto on istutettuine ja luonnonvaraisine lajeineen on monipuolinen luontokohde. Osa alueella esiintyvistä kasvilajeista, esimerkiksi pirkkalankoivu ja lehtokielo, on alueellisesti harvinaisia tai valtakunnallisestkin harvinaisia. Sairaalan alueella elää vaarantuneeksi luokiteltu kirjotäpläkoi, jonka ravintoa ovat puistossa kasvavat raunioyrtit ja lemmikit. Harvinaisemmista lintulajeista alueella esiintyvät ainakin pikku- ja harmaapäätikka, tuulihaukka ja sarvipöllö.

Nimikkopuut

Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys istutti ensimmäiset nimikkopuut puistoon sairaalan täyttäessä 100 vuotta. Yhdistys haluaa muistaa puiden istuttamisella Pitkäniemen sairaalassa ja yhdistyksessä merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä.

Oheiseen karttaan on merkitty nimikkopuut.

  1. Omenapuu. Ylihoitaja Raija Lehtimäki 2000
  2. Tammi. Ylilääkäri Pekka Stenij 2000
  3. Vaahtera. Ylilääkäri Heikki Santala 2000
  4. Visakoivu. Professori Pekka Niskanen 2000
  5. Pirkkalankoivu. Puutarhuri Arvo Heininen 2000
  6. Pihlaja. Osastonhoitaja Leo Haavisto 2000
  7. Mänty. Osastonhoitaja Matti Vaaranmäki 2000
  8. Jalava. Pohjois-Hämeen mielisairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallituksen puheenjohtaja  Eero Lindholm 2000
  9. Kynäjalava. Pohjois-Hämeen mielisairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Eino Loikkanen 2000
  10. Saarni. Mielisairaanhoitaja Saimi Ruti 2000
  11. Mänty. Ylilääkäri Erik Anttinen 2001
  12. Pirkkalankoivu. Ylilääkäri Aarno Harenko 2001
  13. Koivu. Potilasyhdistys Kaikun puheenjohtaja Veikko Lecklin 2001
  14. Pihtakuusi. Lääkintöneuvos, tulosaluejohtaja Pauli Poutanen 2002
  15. Kataja. Mielenterveyshoitaja Heimo Hunnakko 2002
  16. Tammi. Tulosaluejohtaja, ylilääkäri Pentti Sorri 2003
  17. Tammi. Työnjohtaja Tuomo Nenonen 2003
  18. Lehmus. Ravitsemuspäällikkö Hannele Maaranen 2003
  19. Tammi. Ylihoitaja Liisa Tanni 2003
  20. Käppyrämänty. Toimistosihteeri Sirkka Autti 2004
  21. Visakoivu. Mielenterveyshoitaja Onni Torikka 2004
  22. Pihlaja. Puhelinvälittäjä Terttu Tapola 2004
  23. Omenapuu. Arkistonhoitaja Marjatta Rintala 2005
  24. Koristeominepuu. Osastonhoitaja Raakel Lehtonen 2005
  25. Kataja. Toimistosihteeri Vuokko Joenpolvi 2005
  26. Pihtakuusi. Toimistosihteeri Aila Rajanti 2005
  27. Kirsikkapuu. Osastonhoitaja Irja Lahdenpää 2006
  28. Verivaahtera. Mielenterveyshoitaja Raija Ruuska 2006
  29. Vaahtera. Ylihoitaja Tarja Pukuri 2007
  30. Lehmus. Ylilääkäri Päivi Rantanen 2007
  31. Pylväshaapa. Työnjohtaja Urpo Laine 2007
  32. Mänty. Ylihoitaja, toimialuejohtaja Kaija Nojonen 2008
  33. Pylväshaapa. Mielenterveyshoitaja Mirjam Laine 2008
  34. Verivaahtera. Vanhempi ammattimies Jorma Mäkinen 2010
  35. Mänty. Mielenterveyshoitaja Sauli Lehtimäki 2011
  36. Tammi. Ylihoitaja Mirja Kuronen 2012
  37. Koivu. liikunnanohjaaja Eija Salminen 2013
  38. Mänty. vanhempi ammattimies Seppo Hietamäki v, 2014
  39. Omenapuu, Atk-asiantuntija Heimo Siivonen 2017

 

Pitkäniemen kasvihuoneet

Pitkäniemen sairaalan kasvihuoneet 1960-1970-lukujen vaihteessa.
Kuva: Pitkäniemen sairaalamuseon valokuva-arkisto.

Pitkäniemen sairaalan oli 1900-luvun puoliväliin saakka omavarainen ja käytössä oli keittiöpuutarha sekä kasvihuoneet. Potilaat osallistuivat puutarhatöihin voitinsa ja kiinnostuksensa mukaan. Pitkäniemen sairaalan kasvihuoneet sijaitsivat pääkulkuväylän alussa tien varressa pellolla. Nokian kaupunki osti pellot 2000-luvun alussa ja alueelle rakennettiin Tredun ja Sofiakylän rakennukset.

Uudet kasvihuoneet rakennettiin vanhojen tilalle vuonna 2009. Kasvihuoneita käytään 2010-luvulla puutarhaterapiassa ja kuntoutuksessa.

 

Tiesitkö että...

Tiesitkö, että

pirkkalakoivu löydettiin vuonna 1862 Raiskion torpan pihapiiristä Pirkkalasta. Harvinainen puu kaadettiin, mutta puusta versoi uusia taimia vuonna 1904. Yksi taimista siirrettiin Pitkäniemen sairaalan puistoon. Tämä puu on kaikkien muiden pirkkalakoivujen emopuu.

Sairaalan puistossa on useita harvinaisia puita tai kasveja. Niitä ovat esimerkiksi:

liuskalehtinen harmaaleppä,

jättiläispoppeli,

korkkipuu,

lehtoukonhattu,

korpinurmikka,

lehtokielo. Pitkäniemen puisto on itäisin ja pohjoisin lehtokielon esiintymäpaikka.