Toisen polven psykoosilääkkeet

Psykoosilääkkeet aiempaa tehottomampia

Varhaiset psyykenlääkkeet muuttivat psykiatrista hoitoa, josta alkoi lääkkeiden tutkimus ja kehitys. Seuraavat toisen polven psykoosilääkkeet tulivat psykiatrian käyttöön pääosin 1990-luvulla. Niiltä odotettiin parempaa tehoa ja vähäisempiä haittavaikutuksia verrattuna perinteisiin neurolepteihin. Klotsapiinia lukuun ottamatta tehon parannusta ei kuitenkaan ole saavutettu. Etuna uudemmilla psykoosilääkkeillä olivat vanhoihin verrattuna vähäisempi neurologisten haittaoireiden riski. Myöhemmin alun perin epilepsialääkkeiksi kehitetyt valproaatti ja lamotrigiini ovat täydentäneet litiumia mielialan tasaajina.

Uuden polven masennuslääkkeillä vähäisemmät haittaoireet

Lääkkeiden kehittäminen oli tuotteliasta 1980-90-luvuilla, jolloin serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet (SSRI) tulivat kliiniseen käyttöön. Ne eivät tuoneet tehon parannusta masennuksen lääkehoitoon, mutta niiden haitat ovat oleellisesti vähäisemmät kuin vanhemmilla masennuslääkkeillä. Paremman siedettävyyden vuoksi SSRI-lääkkeet vakiintuivat nopeasti myös yleislääkäreiden lääkearsenaaliin. SSRI-lääkkeiden tulon jälkeen masennuslääkkeiden käyttö onkin noin kymmenkertaistunut Suomessa ja kaksi kolmasosaa kokonaiskäytöstä muodostuu tämän lääkeryhmän valmisteista. Uusia masennuslääkkeitä kehitetään ja tutkitaan lääketeollisuudessa.