Hoitomuotoja kehitetään

Keuhkolääkärit tekivät 1930 – 1940 -luvuilla pieniä toimenpiteitä, kuten märkäpesäkkeiden kanavointia ja keuhkojen ilmarintahoitoa eli typetystä. 1940-luvun loppuun saakka ilmarintahoito oli käytetyin erikoistoimenpide keuhkotaudin hoidossa. Ilmarintahoidossa keuhkopussiin eli keuhkon ulkopuolelle laitettiin ilmaa ja keuhko painui kasaan. Samalla keuhkossa oleva onteloitunut tulehduspesäke eli kaverni (ontelo) painui kasaan. Hoitoa jatkettaessa ilmaa täytyi lisätä keuhkopussiin, koska ilma imeytyi vähitellen pois. Ilmarintahoitoa annettiin monia vuosia kotihoitona parantolasta pääsyn jälkeen.