Muistelu parantolaan menosta

Parantolaan menosta nainen 19v. (parantolassa ollessaan). SKS KRA. Parantola 1971

“Minulla oli korkea kuume, yskä ym. vaivoja. En mennyt heti lääkäriin, koska pelkäsin että keuhkoissani on vikaa. Isäni oli edellisenä keväänä sairastunut tuberkuloosiin. Ollut Pikonlinnassa hoidettavana ja muu perhe oli myös käsketty käymään tarkastuksessa. Minä yritin pistää pääni pensaaseen enkä mennyt lääkäriin, mutta kun lämpö jatkui lievempänä enkä päässyt kuntoon enää omin avuin oli pakko mennä lääkäriin. Senkka oli 105 ja kunnanlääkäri sanoi, että minulla on ollut keuhkokuume ja siitä on jäänyt varjostuma keuhkoon. Hän sanoi laittavansa paikan hakuun parantolasta. Sanoin että minulla on hampaiden korjaus kesken. Tohtori sanoi, että pitäähän hampaat laittaa kuntoon. Kun parantolasta sitten soitettiin, että paikka on avoinna ja pitäisi tulla heti niin minä vaan itkin ja sanoin, että en voi nyt tulla kun hampaitteni laitto on kesken. Paikka tietysti täytettiin, niistä oli siihen aikaan kova pula. Hampaani tulivat kuntoon, mutta keuhkoni ei. Kesällä kävimme isän kanssa tarkastuksessa Pikossa ja nyt eivät enää auttaneet sarvet eikä hampaat. Lähdettävä oli hoitoon, vaikka se minulle ensi kertaa maailmalle lähtevälle oli raskas lähtö.”