1970-2000 Suurin erillinen yksikkö

Kotihappihoitoa ja hengityshoitolaitteita

Dosentti Aarne Lahdensuo ja apulaisosastonhoitaja Hannele Vehviläinen seuraavat, kun potilas suorittaa hengitysharjoittelua "juoksumatolla" kävellen vuonna 1983, kuvaaja tuntematon.

Tupakan polton aiheuttaman keuhkoahtaumataudin (COPD) yleisyyteen havahduttiin maailmanlaajuisesti 1970-1980 –luvuilla. Keuhkoahtaumatauti on etupäässä tupakoitsijoilla esiintyvä vaarallinen krooninen keuhkosairaus, joka todetaan usein vasta pitkälle edenneenä.

Pikonlinnan keuhkoyksikössä käynnistettiin 1980-luvun alkupuolella ylilääkäri Aarne Lahdensuon johdolla keuhkoahtaumapotilaiden tutkimus ja hoito. Sairauden varhaistoteamista kehitettiin, ja toteutettiin valistusta sairauden yleisyydestä ja merkittävyydestä. Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutusprojekteja suoritettiin, ja lisäksi Suomessa ensimmäisten joukossa käynnistettiin vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden kotihappihoito.

Uuden teknologian avulla kehitetty happirikastin eristi huoneilmasta hapen, jota potilas kykeni hengittämään happiviiksien avulla kotonaan. Hoidon avulla voitiin vähentää sairauden aiheuttamaa kuolleisuutta sekä parantaa potilaiden avohoitoisuutta. Yhdessä thoraxkirurgian kanssa kehitettiin ensimmäisten joukossa Suomessa keuhkoahtaumapotilaiden uutta kirurgista hoitomenetelmää eli niin kutsuttua thorakoplastiaa.

Lääketieteen teknologian kehittyessä kehitettiin maailmalla uusia non-invasiivisia hengityshoitolaitteita 1980-luvulla. Näiden laitteiden avulla voitiin akuuttia hengityksen vajaatoimintaa hoitaa myös tavallisella vuodeosastolla aikaisemman lähes aina tehohoitoyksikköä edellyttäneen hoidon sijaan. Pikonlinnan keuhkoyksikössä oli tarvetta tällaiselle toiminnalle, koska kasvaneet keuhkoahtaumapotilasmäärät johtivat akuuttien keuhkojen vajaatoimintatilanteiden lisääntymiseen.

Aivan ensimmäisten joukossa Suomessa kyseinen toiminta käynnistettiin  Pikonlinnassa. Non-invasiiviset hengityshoitolaitteet paransivat eri syistä hengityshalvauksista kärsivien potilaiden hoitomahdollisuuksia. Pikonlinnan keuhkoyksikössä hoidettiin 1980-luvulta alkaen edellämainittuja potilaita ja toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa laaja hengityshalvauspotilaiden hoitoprojekti TAYS:n puitteissa.

Kuuntele Aarne Lahdensuon haastattelu keuhkoahtaumataudista ja siihen kehitetystä kotihappihoidosta »