1970-2000 Suurin erillinen yksikkö
Sädehoidon annossuunnittelusta, sädehoidon suuntaamisesta ja kehittymisestä Tapani Hakalan haastattelu 29.11.2007 (Pikonlinnassa 1967-2002, syöpätautien klinikan ylilääkäri 1978-2001)
Sädehoidon kehittymisestä Meri-Sisko Vuoriston haastattelu 21.8.2008 (Pikonlinnassa 1988-2007, syöpätautien erikoislääkäri)
Sädehoidon vaatimuksista rakentamiselle, sädemittareista ja sädelomista Pentti Bisterin haastattelu 10.12.2007 (Pikonlinnassa 1970-2001)
Sädehoidosta Antti Ojalan haastattelu 24.9.2008 (Pikonlinnassa 1976-2007)
“Tietysti jos ajatellaan sädehoitoa, niin sädehoitolaitteistohan on kehittynyt valtavasti sinä aikana kun mä siellä olin, että, sanotaan nyt pääpiirteissään kaikin puolin tämä sädehoidon tarkkuus sekä siltä osin että kuinka se pystytään suunnittelemaan se sädehoito että kuinka se pystytään toteuttamaan, niin sen tarkkuus on merkittävästi lisääntynyt ja taas tämä tarkkuuden lisääntyminen ja paraneminen perustuu tähän yleiseen tietotekniikan kehittymiseen, elikkä alkuvaiheessa, silloin 70-luvun puolivälissä, ei oikeastaan ollut sädehoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa mitään tietokoneita käytössä silloin vielä, vaan se oli ihan tämmöistä täysin käsityötä ja perinteisiin röntgenkuviin perustuvaa ja yksinkertaista mekaanisilla laitteilla otettiin potilaiden anatomisia tietoja, ääriviivoja ja muotoja esille suunnittelua varten, ja myöskin nämä sädehoitosuunnitelmat eli annoslaskelmat missä sitten laskettiin sädehoidon annokset, sekin oli tämmöistä noin lainausmerkeissä laskutikulla tapahtuvaa toimintaa.
Suurin edistysaskel oikeastaan oli sitten kun tämä tietokonetomografia keksittiin, tämmöinen sädediagnostiikan kuvauslaite, niin sen avulla sitten potilaan anatomia pystyttiin yksilöllisesti määrittelemään huomattavasti aikaisempaa paremmin ja myöskin tietysti kasvaimen levinnäisyys ja laajuus pystyttiin määrittelemään paljon tarkemmin kuin aikaisemmin. Ja se oli 82 vuonna kun tuli Tampereelle TAYS:iin ensimmäinen tietokonetomografialaite, jota mekin sitten saatiin ruveta käyttämään. Että silloin parina päivänä viikossa käytiin Pikonlinnasta käsin hoitaja ja lääkäri täällä Tampereella nämä meidän potilaat kuvaamassa, tämmöiset niin sanotut annoslukukuvaukset tehtiin. Ja sitten, varmaan voi olla että oli pikkuisen aikaisemmin jo tullut ensimmäinen sädehoidon annossuunnittelutietokone, ja sitten näitä sädehoidon annoksia laskettiin. Mää en nyt muista tarkkaan milloin se suunnittelutietokone tuli. Ja sitten 80-luvun loppupuolella saatiin Pikonlinnaan oma tietokonetomografialaite, ja sitten saatiin parannettu painos annossuunnittelutietokonetta ja sitten vielä saatiin tämmöinen nykyaikainen sädehoitosimulaattori eli laite jolla sitten nämä suunnitellun sädehoidon toteutus voitiin niin kuin verifioida.
Niin nämä oli semmoisia hyvin merkittäviä edistysaskeleita tämän hoidon toteutuksen tarkkuudessa. Ja sitten kun tuli, uusiin sädehoitolaitteisiin tuli tämmöisiä tietokonepohjaisia hoidon valvontalaitteita, jotka tavallaan sitten valvoi sitä ettei näiden hoitoparametrien asettelussa tapahtunut virheitä, jotka tavallaan tarkasti sen että kaikki, että joka kerta hoitoajat ja annokset ja hoitokoneen asetukset on suunnitelman mukaisia, niin se sitten toi lisää varmuutta ja vähensi virhemahdollisuuksia.
Sädehoitolaitteethan siellä oli Pikonlinnassa silloin kun mää sinne menin -76 vuonna, niin varsin, tai ei nyt siihen aikaan voi, että siihen aikaan alkeellisia, mutta nykykäsityksen mukaan alkeellisia. Siellä oli kaksi tämmöistä ns. megavolttihoitolaitetta, ne oli molemmat neuvostoliittolaisia valmisteeltaan, toinen oli tämmöinen Rocus-merkkinen kobolttikanuuna, joka oli sen yksikön ensimmäinen laite. Sehän perustettiin, taikka toiminta alkoi siellä -70 syksyllä, ja se oli siellä silloin lähtenyt käyntiin. Ja toinen oli sitten tämmöinen neuvostoliittolaisvalmisteinen Petatroni, jolla oli mahdollisuus antaa myöskin elektroonihoitoja, mutta se Petatroni ei koskaan oikein kunnolla toiminut, ja se sitten korvattiin muistaakseni vuonna -80 tämmöisellä ruotsalaisvalmisteisella Microtronilla, ja tämä kobolttikanuuna sitten hajosi tuota helmikuussa, se oli muistaakseni -89 helmikuussa, kun sen hajosi, ja sen tilalle tuli sitten Pikonlinnan ensimmäinen lineaarikiihdytin, ja sitten siellä tehtiin myöskin laajennusta niin että olikohan se -90 kun sitten tuli toinen lineaarikiihdytin, ja sitten oli se Microtroni siinä sitten kolme laitetta ja sitten tämä, siihen aikaan hyvin nykyaikainen simulaattori ja tietokonetomografia ja annossuunnittelulaitteet silloin -90, kun se toinen lineaarikiihdytin tuli, niin silloin tavallaan siellä alkoi olla sen ajan mittapuun mukaan hyvin varusteltu laite. Mutta 70- ja 80-luvut oli kyllä laitteitten puolesta vähän aliresurssoitu ja vaatimatonta.”